Senaatintori on Helsingin tärkein aukio, kaupungin historiallisen keskustan sydän ja koko Suomen merkittävimpiä nähtävyyksiä.

Senaatintori on tunnettu uusklassiesta arkkitehtuuristaan ja Helsingin pääkaupunkiasemaa alleviivaavista arvorakennuksistaan: valtioneuvoston linnasta, tuomiokirkosta ja yliopistosta.

Senaatintori on ollut historiansa aikana niin virallisten kuin epävirallistenkin juhlallisuuksien sekä niin valtiollisten kuin kansalaisyhteiskunnankin tapahtumien näyttämönä.

Torilla on järjestetty paraateja, soihtu- ja promootiokulkueita ja marssittu, mutta myös osoitettu mieltä, otettu vastaan uutta vuotta, juhlittu jääkiekon mm-kultaa ja järjestetty konsertteja.

Kun Helsingistä tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki, sille päätettiin rakentaa uusi, arvonsa mukainen keskusta. Tämä edellytti vuoden 1808 tulipalossa lähes tuhoutuneen vanhan keskustan purkamista.

Lue lisää Historiaportaalista

1812 - pääkaupunki

Kaupungin uusi pääaukio, Senaatintori, sai hahmonsa vuoden 1812 asemakaavassa, Senaatintori korvasi entisen Suurtorin, jonka rakennukset mukaan lukien raatihuone ja torin länsilaidalla sijainnut Ulrika Eleonoran kirkko purettiin 1820-luvun jälkipuoliskolla.

Suurtori ja kirkkoa ympäröinyt vanha hautausmaa tasoitettiin uuden keskusaukion pohjaksi. 

Lue Lisää 

• Ulrika Eleonoran kirkko. Tarinoiden Helsinki
• Senaatintori. Kurkistuksia Helsingin kujille

Senaatintorin ympärille suunniteltiin maan tärkeimmät julkiset rakennukset: senaatintalo, kenraalikuvernöörin virkatalo, luterilainen pääkirkko ja yliopisto. Rakennukset suunnitteli antiikin esikuvien mukaisesti saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel, joka oli aiemmin ollut arkkitehtina Pietarissa.

Lopullisen muotonsa Senaatintori sai 1800-luvun puoleenväliin mennessä.

Lue lisää Historiaportaalista

• Keisarillisen Helsingin rakentaminen

Senaatintalo

Ensimmäiseksi, vuonna 1818, aloitettiin maan tärkeimmän hallintorakennuksen, Senaatintalon (nykyisen Valtioneuvoston linnan), rakentaminen. Senaatintorin puoleinen pääsiipi ja Aleksanterinkadun puoleinen siipi valmistuivat 1820-luvun alussa,

Koko korttelin täyttäväksi virastotaloksi Senaatintalo valmistui 1900-luvun alkuun mennessä.

Katso

miltä Valtioneuvoston linnan alue näytti ennen Senaatintalon rakentamista 

• Valtioneuvoston linna. Kurkistuksia Helsingin kujille

Katso

• Demokratian polku, osa 4: Senaatti, sittemmin valtioneuvosto. Nuorten eduskunta.

Lue lisää

• Virtuaalinen arkkitehtuurikävely:  Senaatintori  (Helsingin avoin yliopisto)

Keisarillinen Aleksanterin yliopisto

Keisarillisen Aleksanterin eli nykyisen Helsingin yliopiston päärakennus Senaatintorin länsilaidalla muodostaa Senaatitalolle symmetrisen parin.

Nykyään yliopiston päärakennus muodostuu kahdesta pääsiivestä, Engelin suunnittelemasta, vuonna 1832 valmistuneesta ns. vanhasta puolesta Senaatintorin laidalla ja 1930-luvulla rakennetusta ns. uudesta puolesta Fabianinkadun varrella. 

Helsingin historiallisen keskustan uusklassista rakennustyyliä kutsutaan myös empireksi Ranskan keisari Napoleonin mukaan. Napoleon suosi antiikin Rooman ja Kreikan aiheita ja teki empire-tyylistä muodikkaan. Antiikin arkkitehtuurille olivat tyypillisiä mm. Senaatintorilla nähtävissä olevat pylväsjärjestelmät, jotka symboloivat eri asioita.

Senaatintalon korinttilaiset pylväät yhdessä talon yllä olevan kupolin kanssa viittaavat Rooman Pantheoniin. Tällä haluttiin korostaa senaatin roolia lain ja hallinnon alueilla. Yliopiston päärakennuksen joonialaiset pylväät taas viittaavat Kreikkaan ja sen edustamaan tieteeseen ja taiteeseen.
Kuvat: 1) Suvi Elo ja Päivi Gröndahl: Valtioneuvoston linna 2004, MV, Finna 2) Martti Jokinen: Yliopiston päärakennus 1999, MV, Finna.

Nikolainkirkko

Senaatintorin pohjoispuolelle alettiin rakentaa luterilaista pääkirkkoa vuonna 1831. Kirkko suunniteltiin nimenomaan luterilaiseksi, vaikka emämaa Venäjä oli vahvasti ortodoksinen.

Keisari NIkolai I:n suojeluspyhimykselle omistettu Nikolainkirkko (vuodesta 1917 Suurkirkko, nykyään Tuomiokirkko), valmistui vuonna 1852, kahdenkymmenen vuoden suururakan jälkeen,

Lue lisää

Tuomiokirkon historia ja arkkitehtuuri (Helsingin tuomiokirkkoseurakunta)

Senaatintorin uusklassiseen kokonaisuuteen kuuluvat oleellisesti myös torin eteläreunalla sijaitsevat kauppiastalot. 1700-luvulla rakennetut talot uudistettiin torin uusklassiseen tyyliin sopivaksi. Erityisesti ns. Bockin talo liittää eteläreunan rakennukset aukion muiden sivujen pylväsarkkitehtuuriin.

Bockin talo oli parikymmentä vuotta kenraalikuvernöörin virkatalona, minkä jälkeen siitä tuli raatihuone. Nykyään se on osa kaupungintalokorttelia.

Lue lisää

Helsingin kaupungintalokortteli Leijona (Helsingin kaupunki, viestintä)

Viimeinen muutos Senaatintorin ulkoasuun tehtiin vuonna 1894, jolloin keskelle toria pystytettiin keisari Aleksanteri II:n muistopatsas.

Katso

• Demokratian polku, osa 3: Senaatintori ja Aleksanteri II:n patsas. Nuorten eduskunta.

Salamurhaajan uhrina kuollutta Aleksanteria muistettiin Suomessa hyvänä hallitsijana, sillä hänen aikanaan tehtiin merkittäviä yhteiskunnallisia, hallinnollisia ja taloudellisia uudistuksia. Niistä kiitollisina suomalaiset kunnioittivat häntä julkisella muistomerkillä. 

Vallankumousvuonna 1917 venäläisistä sotilaista ja siviileistä koostuva väkijoukko yritti hajottaa Aleksanteri II:n patsaan

Lue lisää 

Aleksanteri II:n patsas vaarassa. Svinhufvud - Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet -verkkosivusto

Myös itsenäisyyden alkuaikoina Venäjän keisarin patsasta vaadittiin poistettavaksi Helsingin paraatipaikalta. Se sai kuitenkin jäädä jalustalleen, ja nykyään asiaan liittyvät tunteet ovat jo viilentyneet. 

1800-luvun lopulle saakka Senaatintori palveli ensi sijassa yhteiskunnan eliitin - armeijan, hallinnon, kirkon ja tieteen - instituutioita ja seremonioita, Torilla nähtiin mm. sotilasparaateja sekä valtiopäivien avajaisiin ja yliopistojen promootioihin liittyviä juhlavia kulkueita, Kansalaiset osallistuivat tapahtumiin lähinnä katsojina ja alamaisina.

1800-luvun lopulla Senaatintorista tuli uudenlaisen poliittisen toiminnan näyttämö. Taustalla oli .Suomen ja Venäjän suhteiden kiristyminen, yhteiskunnalliset muutokset sekä siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalais- ja luokkayhteiskuntaan..

Helmikuun (maaliskuun) manifesti vuonna 1899 sekä sitä seurannut ns. sortokausi aktivoivat suomalaiset nationalistiseen vastarintaan. Kansalaiset marssivat kaduilla, osoittivat mieltään ja lakkoilivat vastalauseena Venäjän pyrkimyksille yhtenäistää valtakunnan lainsäädäntöä.

Kuvat: 1) Valkoisten voitonparaati Senaatintorilla 16.5.1918. Keskellä kenraali Mannerheim. MV, Finna; 2) Talonpoikaismarssijat Senaatintorilla 7.7.1920. Lapuanliikkeen johtaja Vihtori Kosola tervehtii presidentti Lauri Kr. Relanderia. Fotola, HKM, Finna; 3) Vietnamin sodan vastainen mielenosoitus Senaatintorilla vuonna 1973. Harri Ahola, HKM, Finna.

1900-luvulla Senaatintorilla ovat kokoontuneet eri aikoina erilaiset poliittiset voimat..Suurlakosta itsenäistymiseen tori oli erityisesti työväenliikkeen järjestämien joukkokokousten pitopaikka.

Sotien välisenä aikana Senaatintoria hallitsivat valtiolliset tapahtumat, ja mielenosoituksista vastasi lähinnä poliittinen oikeisto. Torilla nähtiin mm. vuosittaiset sotilasparaatit alkaen valkoisen armeijan voitonparaatista vuonna 1918. Myös talonpoikaismarssi vuonna 1930 päättyi Senaatintorille.

Toisen maailmansodan jälkeen vasemmisto otti Senaatintorin jälleen käyttöönsä mielenosoituksineen sekä vappu- ja rauhanmarsseineen.

Vaikka poliittiset voimasuhteet muuttuvat, Senaatintori on pysynyt yhteiskunnallisen kritiikin ja demokraattisten mielenilmausten näyttämönä.  

Sotien jälkeen Senaatitori on tarjonnut juhlavat puitteet monenlaisille kansalaistapahtumille. Lucia-juhla, ylioppilaiden itsenäisyyspäivän soihtukulkue ja uuden vuoden vastaanotto ovat kaikki 1950-luvulla vakiintuneita perinteitä.

Leningrad Cowboys -yhtyeen ja Puna-armeijan kuoron Total balalaika show vuonna 1993 oli Senaatintorin tapahtumahistoriassa eräänlainen kulminaatiopiste. Senaatintori demokratisoitui koko kansan tapahtumatoriksi, missä on pidetty mm. ilmaiskonsertteja, taidetapahtumia ja samba-karnevaaleja. Siellä on myös juhlittu niin jääkiekon maailmanmestaruuksia kuin Suomen euroviisuvoittoakin.

Katso

Total Balalaka show. Dokumenttielokuva, YLE Areena